Esittelimme Soya Tofun Suomelle jo 1980-luvun lopussa. Olemme tehneet pitkän matkan sen tunnetuksi tekemisessä. Nyt haluamme jälleen olla tienraivaajia ja tuomme soijan rinnalle toisen erinomaisen kasvisproteiinin lähteen - hampun! Tämä pieni mutta sitäkin ihmeellisempi kasvikunnan helmi on kuin luotu soijan kumppaniksi, täydentäen sitä sekä ravintoarvoillaan että maullaan.

Ensimmäinen osa hampun vallankumouksesta on jo nähty kun uusi hamppua sisältävä tofu -tuotteemme Tofu Hempnut näki päivänvalon syyskuussa 2010. Tofu Hempnut sisältää perinteisen soijan lisäksi kuorittuja luomuhampunsiemeniä, jotka tulevat tällä hetkellä Romaniasta. Salontan alueella paikallisten viljelijöiden toimesta viljelty hamppu on luomua ja viljellään yhdistelemällä nykyaikaista teknologiaa ja perinteisiä luontoa kunnioittavia menetelmiä. Viljelijät ovat paikallisia pienviljelijöitä ja koko hankkeen tarkoituksena onkin säilyttää alueella monimuotoinen ja kestävä maatalous hampun avulla.

Tulevaisuuden tavoiteenamme on kuitenkin viljellä tarvitsemamme hamppu kotimaassa, jopa lähipelloillamme. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, onhan hamppua viljelty Suomessa menestyksekkäästi jo vuosisadat.

Hamppu on yksi maailman monipuolisimmista ja rikkaimmista tuntemistamme viljelykasveista. Sen hyödyt perustuvat sen nopeaan kasvuaikaan, vähäiseen lannoituksen tarpeeseen, sekä ennen kaikkea sen jalostusmahdollisuuksiin esim. elintarvike-, lääke-, rakennus-, petrokemian- ja vaateteollisuuden raaka-aineena.

Hampunsiemen on erittäin ravintorikas raaka-aine, sisältäen noin 30% proteiinia, jopa 40% rasvaa, josta omega-3 rasvahappoja 7%, omega-6 rasvahappoja 21%, sekä omega-9 rasvahappoja 9%. Lisäksi hampunsiemen sisältää kaikki 20 aminohappoa.

Hampusta voidaan valmistaa aina vaatteista betoniin ja biopolttoaineista tofuun ja lähestulkoon kaikkea siltä väliltä. Miksi hamppua ei sitten kovinkaan yleisesti käytetä teollisuuden raaka-aineena vaikka sen hyödyt ovat kiistatta todistetut? Hampun viljely on valitettavasti joutunut myös Suomen niin kuin monien muidenkin EU maiden huumepolitiikan uhriksi. Aikoinaan Yhdysvallat kielsi huumehampun viljelyn ja siinä sivussa myös kuitu- ja öljyhamppuviljelmät. Ja vaikka teollisuushamppulajikkeiden viljely on nykyisin täysin laillista toimintaa, on esimerkiksi viljelytukien saaminen hampulle erittäin vaikeaa. Lisäksi tämän vihreän kullan hyötykäytön edistymistä vaikeutetaan monilta tahoilta erilaisilla byrokratioilla.

Hampulla on Suomessa pitkät perinteet. Laajimmillaan hampun viljely oli 1700- ja 1800 luvuilla, jolloin sitä viljeltiin ja jalostettiin yleisesti etenkin kuitumateriaaliksi. Tuolloin hamppua nimitettiin yleisimmin nimellä liina, eikä nimeä hamppu vielä laajalti käytetty. Pohjoisimmat maatiaishamppukannat ovat erittäin hyvin sopeutuneita Pohjolan pitkään päivään ja lyhyeen kesään. Kuidun jalostukseen Pohjolan alkusyksyn hallayöt ovat mitä oivallisempia, sillä kuidun käsittely helpottuu kasvin joutuessa hallan kouriin. Myös siemenhamppulajikkeet viihtyvät pohjoisissa olosuhteissamme mainiosti.

Vanhimmat löydökset hampun viljelystä Suomessa asettuvat 800-1000 luvulle.  Siitä mistä hamppu on Suomeen rantautunut on olemassa ristiriitaisia viitteitä ja onkin todennäköistä että eripuolilla Suomea hamppu on rantautunut viljelyskasviksi eri suunnilta.